SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

voimaton (34-C) (komparatiivi voimattomampi, superlatiivi voimattomin) (taivutus [luo])

  1. jolla ei voimaa
  2. masentunut, (henkisesti) loppuun palanut
  3. kyvytön, kykenemätön
    Tulli on voimaton Viron viinarallin edessä. (yle.fi)

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈʋoi̯mɑt̪on/
  • tavutus: voi‧ma‧ton

EtymologiaMuokkaa

sanan voima vartalosta voima- ja suffiksista -ton

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

VerbiMuokkaa

voimaton

  1. (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä voida