Adjektiivi

muokkaa

voimaton (34-C) (komparatiivi voimattomampi, superlatiivi voimattomin) (taivutus[luo])

  1. jolla ei voimaa
  2. masentunut, (henkisesti) loppuun palanut, lannistunut
  3. kyvytön, kykenemätön, hampaaton
    Tulli on voimaton Viron viinarallin edessä. (yle.fi)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋoi̯mɑt̪on/
  • tavutus: voi‧ma‧ton

Etymologia

muokkaa

sanan voima vartalosta voima- ja suffiksista -ton

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

voimaton

  1. (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä voida