vuorotervehdys

Suomi

Substantiivi

vuorotervehdys (39)

1. jumalanpalvelusmenojen osa, jossa pappi ja seurakunta vuorollaan laulavat toisilleen liturgisen tervehdyksen

Etymologia

yhdyssana sanoista vuoro ja tervehdys

Käännökset

1. jumalanpalvelusmenojen osa, jossa pappi ja seurakunta vuorollaan laulavat toisilleen liturgisen tervehdyksen

englanti: responsory

ruotsi: växelhälsning, salutation

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• vuorolaulu
• vuorolausunta

Aiheesta muualla

• vuorotervehdys Kielitoimiston sanakirjassa