wiederholten
Saksa muokkaa
Verbi muokkaa
wiederholten
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä wiederholen (’toistaa’)
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä wiederholen (’toistaa’)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä wiederholen (’toistaa’)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä wiederholen (’toistaa’)
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
- (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
Verbi muokkaa
wiederholten
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä wiederholen (’noutaa takaisin’) (sivulauseessa; päälauseessa holten wieder)
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä wiederholen (’noutaa takaisin’) (sivulauseessa; päälauseessa holten wieder)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä wiederholen (’noutaa takaisin’) (sivulauseessa; päälauseessa holten wieder)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä wiederholen (’noutaa takaisin’) (sivulauseessa; päälauseessa holten wieder)