Katso myös: wöben

woben

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä weben (’kietoutua; kehkeytyä’)
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä weben (’kietoutua; kehkeytyä’)