yksinään

Suomi

Adverbi

Adverbi taipuu persoonissa eli sen lopussa olevan omistusliitteen muoto riippuu lauseen subjektista:
persoona	yksikkö	monikko
1.	yksinäni	yksinämme
2.	yksinäsi	yksinänne
3.	yksinään yksinänsä

yksinään (yksinä- + omistusliite; ei vertailuasteita)

1. yksin (yksikön tai monikon kolmannessa persoonassa)
2. pelkästään

Ääntäminen

• IPA: /ˈyksinæːn/
• tavutus: yk‧si‧nään

Käännökset

1. yksin

Ks. yksin

Aiheesta muualla

• yksinään Kielitoimiston sanakirjassa