Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

yksitoikkoinen

  1. samanlaisena, tasaisena jatkuva; monotoninen, ikävystyttävä

Etymologia muokkaa

Lukusana yksi + toikkoinen, joka on johdos ojollaan olemista ilmaisevasta sanavartalosta. Samasta vartalosta on muodostettu myös sanat tojottaa, toikottaa ja toikkaroida.[1]

Sana esiintyy ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa merkityksessä ’yksinkertainen’ vuonna 1745 muodossa yksitokkoinen. Nykymerkityksessa sana tunnetaan Julius Krohnin käyttämänä vuodelta 1862.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. 1,0 1,1 Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.