yläpidennys

Suomi

Substantiivi

yläpidennys (39)

1. (typografia) gemenakirjaimen x-korkeuden yläpuolelle ulottuva osa, esim. h-kirjaimen ylin viiva

Etymologia

ylä- + pidennys

Käännökset

1. gemenakirjaimen x-korkeuden yläpuolelle ulottuva osa, esim. h-kirjaimen ylin viiva

englanti: ascender

Liittyvät sanat

• alapidennys

Aiheesta muualla

• yläpidennys Tieteen termipankissa