ylikunto
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
ylikunto (1)
- tila, jossa elimistöä on rasitettu fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin mistä sillä on mahdollisuus palautua.
- Urheilija on ylikunnossa.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈyliˌkunt̪o/
- tavutus: y‧li‧kun‧to
Käännökset muokkaa
1. tila, jossa elimistöä on rasitettu fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin mistä sillä on mahdollisuus palautua.
|
|
Aiheesta muualla muokkaa
- ylikunto Kielitoimiston sanakirjassa