ylikunto
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaylikunto (1)
- tila, jossa elimistöä on rasitettu fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin mistä sillä on mahdollisuus palautua.
- Urheilija on ylikunnossa.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈyliˌkunt̪o/
- tavutus: y‧li‧kun‧to
Käännökset
muokkaa1. tila, jossa elimistöä on rasitettu fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin mistä sillä on mahdollisuus palautua.
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- ylikunto Kielitoimiston sanakirjassa