zerbrechen

Saksa

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	zerbricht
ind. imperf. y. 3. p.	zerbrach
part. perf.	zerbrochen
apuverbi	sein, haben

zerbrechen

1. (+ ist) hajota (palasiksi), pirstoutua
2. (+ hat) hajottaa (palasiksi), pirstoa

Etymologia

zer- + brechen

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: Zerbruch