ziemen
Saksa muokkaa
Verbi muokkaa
| Taivutus[luo] | |
|---|---|
| ind. prees. y. 2. p. | ziemst |
| ind. prees. y. 3. p. | ziemt |
| ind. imperf. y. 3. p. | ziemte |
| part. perf. | geziemt |
| apuverbi | haben |
ziemen
- sopia, olla sopiva
- refl.: sich (a) ziemen sopia, olla soveliasta, käydä päinsä
- Das ziemt sich nicht.
- Se ei käy päinsä.
- Das ziemt sich nicht.