sopiva
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaasopiva (10) (komparatiivi sopivampi, superlatiivi sopivin) (taivutus[luo])
- johonkin tarkoitukseen hyvä, käypä
- Pascal on sopiva ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi.
- sellainen, joka ei ole liian iso eikä liian pieni
- Housut olivat juuri sopivat!
- moraalisesti tai sosiaalisesti hyväksyttävä
- Nenänkaivuu seurassa ei ole sopivaa käytöstä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈsopiʋɑ]
Tavutus
muokkaa- tavutus: so‧pi‧va
Etymologia
muokkaa- verbin taivutusmuodosta sopiva
Käännökset
muokkaa2. oikean kokoinen
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaaVastakohdat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- sopiva Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 1209, 1212 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Adjektiivi
muokkaasopiva
- (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta sopiva
Verbi
muokkaasopiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sopia
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sopiva | sopivat |
genetiivi | sopivan | sopivien (sopivain) |
partitiivi | sopivaa | sopivia |
akkusatiivi | sopiva; sopivan | sopivat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sopivassa | sopivissa |
elatiivi | sopivasta | sopivista |
illatiivi | sopivaan | sopiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sopivalla | sopivilla |
ablatiivi | sopivalta | sopivilta |
allatiivi | sopivalle | sopiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sopivana | sopivina |
translatiivi | sopivaksi | sopiviksi |
abessiivi | sopivatta | sopivitta |
instruktiivi | – | sopivin |
komitatiivi | – | sopivine |