sopimaton
Suomi Muokkaa
Adjektiivi Muokkaa
sopimaton (34-C) (komparatiivi sopimattomampi, superlatiivi sopimattomin) (taivutus[luo])
- soveltumaton, epäsopiva
- asiaton, epäkorrekti
- sopimatonta käytöstä
Ääntäminen Muokkaa
- IPA: [ˈsopimɑton]
Tavutus Muokkaa
- tavutus: so‧pi‧ma‧ton
Taivutus Muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sopimaton | sopimattomat |
genetiivi | sopimattoman | sopimattomien (sopimatonten) |
partitiivi | sopimatonta | sopimattomia |
akkusatiivi | sopimaton; sopimattoman |
sopimattomat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sopimattomassa | sopimattomissa |
elatiivi | sopimattomasta | sopimattomista |
illatiivi | sopimattomaan | sopimattomiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sopimattomalla | sopimattomilla |
ablatiivi | sopimattomalta | sopimattomilta |
allatiivi | sopimattomalle | sopimattomille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sopimattomana (sopimatonna) |
sopimattomina |
translatiivi | sopimattomaksi | sopimattomiksi |
abessiivi | sopimattomatta | sopimattomitta |
instruktiivi | – | sopimattomin |
komitatiivi | – | sopimattomine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sopimattoma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sopimaton- |
Etymologia Muokkaa
- verbimuodosta sopimaton
Liittyvät sanat Muokkaa
Vastakohdat Muokkaa
Johdokset Muokkaa
- adverbit: sopimattomasti
- substantiivit: sopimattomuus
Aiheesta muualla Muokkaa
- sopimaton Kielitoimiston sanakirjassa
Adjektiivi Muokkaa
sopimaton
- (taivutusmuoto) akkusatiivin yksikkö sanasta sopimaton
Verbi Muokkaa
- (taivutusmuoto) kieltopartisiippi verbistä antaa