zon

Katso myös: Zon, zo’n

Hollanti

Substantiivi

zon m./f. (monikko zonnen)

1. (tähtitiede) aurinko

Ruotsi

Substantiivi

zon yl. (3) (yks. määr. zonen [luo], mon. epämäär. zoner [luo], mon. määr. zonerna [luo])

1. vyöhyke