Suomi muokkaa

Katso artikkeli Vero Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Pieter Brueghel nuorempi, Veronkerääjä

Substantiivi muokkaa

vero (1)

  1. valtion, kunnan tai muun sellaisen yhteisön, jolla on lain suoma oikeus kantaa veroja, perimä osuus tuloista tai omaisuudesta; valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön näkökulmasta tulo

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋero/
  • tavutus: ve‧ro

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vero verot
genetiivi veron verojen
partitiivi veroa veroja
akkusatiivi vero;
veron
verot
sisäpaikallissijat
inessiivi verossa veroissa
elatiivi verosta veroista
illatiivi veroon veroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi verolla veroilla
ablatiivi verolta veroilta
allatiivi verolle veroille
muut sijamuodot
essiivi verona veroina
translatiivi veroksi veroiksi
abessiivi verotta veroitta
instruktiivi veroin
komitatiivi veroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vero-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

ajoneuvovero, ansiotulovero, arpajaisvero, arvonlisävero, arvonnousuvero, autovero, dieselvero, elinkeinovero, ennakkovero, haittavero, huvivero, hyödykevero, jäännösvero, kaivosvero, kiinteistövero, kirkollisvero, koiravero, kulutusvero, kunnallisvero, kunnanvero, lahjavero, leimavero, lentokenttävero, liikevaihtovero, lisävero, lähdevero, marginaalivero, omaisuusvero, osinkovero, perintövero, puoluevero, pääomatulovero, rajavero, rantavero, subjektivero, tievero, tulovero, tuontivero, valmistevero, vanhanpiianvero, vanhanpojanvero, varainsiirtovero, varallisuusvero, veroennakko, verohallinto, verohelpotus, verohelvetti, verohuojennus, veroilmoitus, verojalanjälki, verojäämä, verokarhu, verokeidas, verokertymä, verokortti, verolautakunta, veroleikkuri, verolippu, verollepano, veroluettelo, veroluokka, veroluonteinen, veromerkki, veroministeri, veromuistutus, veromätky, veronalainen, veronalennus, veronhuojennus, veronkanto, veronkavallus, veronkierto, veronkoonti, veronkorotus, veronlievennys, veronlisäys, veronluonteinen, veronmaksaja, veronmaksu, veronoikaisu, veronpalautus, veronpidätys, veronäyttely, vero-oikeus, vero-orja, veroparatiisi, veroperuste, veropetos, veropiiri, veropohja, veropolitiikka, veroprosentti, veroraha, verorasitus, verorikos, veroruuvi, verorästi, veroselvitys, verosopimus, verosuunnittelu, verotaakka, verotalous, verotarkastus, verotarra, verotoimisto, verotuotto, verouudistus, verovalitus, verovapaa, verovapaus, verovarat, verovelka, verovelvollinen, verovelvollisuus, verovilppi, verovirasto, verovuosi, verovähennys, veroyksikkö, veroäyri, ympäristövero

Aiheesta muualla muokkaa

  • vero Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 366, 483, 886 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Espanja muokkaa

Adjektiivi muokkaa

vero m., vera f. (monikko veros m., veras f.)

  1. (vanhentunut) tosi, todellinen

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Esperanto muokkaa

Substantiivi muokkaa

vero (yks. akk. veron; mon. veroj, mon. akk. verojn)

  1. totuus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈveː.ro]

Liittyvät sanat muokkaa

Italia muokkaa

Adjektiivi muokkaa

vero m., vera[luo] f. (monikko veri[luo] m., vere f.[luo])

  1. tosi, todellinen, oikea, aito
    È stato un vero colpo di fortuna. - Se oli todellinen onnenpotku.
    Lui è un vero amore! - Hän on oikea kullanmuru!
    Non è vero! - Ei ole totta!
    Sei stata tu, vero? - Se olit sinä, eikö totta?
    Questo anello è di oro vero. - Tämä sormus on aitoa kultaa.

Ääntäminen muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Latina muokkaa

Adjektiivi muokkaa

vērō

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta vērus
  2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta vērus
  3. (taivutusmuoto) yksikön neutrin datiivimuoto sanasta vērus
  4. (taivutusmuoto) yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta vērus