algebra
Katso myös: álgebra |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
algebra (11)
- (matematiikka) matematiikan osa-alue, jossa tarkastellaan lukujen yleisiä ominaisuuksia korvaamalla luvut muuttujilla ja manipuloimalla niitä laskusääntöjen mukaan
- (matematiikka) yhtälöoppi, jossa aritmeettisten laskutoimitusten lisäksi käytetään potenssiin korottamista ja juurenottoa
- (matematiikka) algebrallinen rakenne; joukko, jossa on määritelty yksi tai useampi binäärioperaatio
- (matematiikka) algebrallisiin rakenteisiin kohdistuva tutkimus
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑlgebrɑ/
- tavutus: al‧geb‧ra
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | algebra | algebrat |
genetiivi | algebran | algebrien algebroiden algebroitten (algebrojen) (algebrain) |
partitiivi | algebraa | algebria algebroita (algebroja) |
akkusatiivi | algebra; algebran |
algebrat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | algebrassa | algebroissa algebrissa |
elatiivi | algebrasta | algebroista algebrista |
illatiivi | algebraan | algebroihin algebriin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | algebralla | algebroilla algebrilla |
ablatiivi | algebralta | algebroilta algebrilta |
allatiivi | algebralle | algebroille algebrille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | algebrana | algebroina algebrina |
translatiivi | algebraksi | algebroiksi algebriksi |
abessiivi | algebratta | algebroitta algebritta |
instruktiivi | – | algebroin algebrin |
komitatiivi | – | algebrine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | algebra- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
latinan algebra < arabian ‘ilm al-jabr ’palauttamisen tiede’, joka esiintyy al-Khwarizmin matematiikan oppikirjan nimessä n. vuonna 820; < sanasta al-jabr ’palauttaminen, (murtuneen luun) yhteensovittaminen’[1]
Käännökset muokkaa
1. matematiikan osa-alue, jossa tarkastellaan lukujen yleisiä ominaisuuksia korvaamalla luvut muuttujilla ja manipuloimalla niitä laskusääntöjen mukaan
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
algebrallinen, aritmeettinen, abstrakti algebra, laskento, polynomi
Yhdyssanat muokkaa
Boolen algebra, joukkoalgebra, lineaarialgebra, sigma-algebra, vektorialgebra
Aiheesta muualla muokkaa
- algebra Kielitoimiston sanakirjassa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Algebra ja algoritmi. Kotimaisten kielten keskus
Englanti muokkaa
Substantiivi muokkaa
algebra
- (matematiikka) algebra
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈæl.dʒɪ.bɹə/
Liittyvät sanat muokkaa
Hollanti muokkaa
Substantiivi muokkaa
algebra f.
- (matematiikka) algebra
Latina muokkaa
Substantiivi muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
nominatiivi | algebra | algebrae |
akkusatiivi | algebram | algebrās |
genetiivi | algebrae | algebrārum |
datiivi | algebrae | algebrīs |
ablatiivi | algebrā | algebrīs |
algebra f. (1)
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
algebra yl. (yks. määr. algebran [luo], ei monikkoa)
- (matematiikka) algebra
Aiheesta muualla muokkaa
- algebra Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.