Katso myös: aa, aa., ÅA, ää, ä'ä
Wikipedia
Katso artikkeli A'a-laava Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

a'a (9)

  1. (murteellinen) lapsen uloste[1]
    Tuleekos a'a?
  2. (geologia) aa-laava; lohkareinen, rosopintainen virtoina esiintyvä laavatyyppi[2]

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈɑʔ.ʔɑ]
  • IPA: [ˈɑː.ɑː]

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi a’a a’at
genetiivi a’an a’ojen
(a’ain)
partitiivi a’aa a’oja
akkusatiivi a’a;
a’an
a’at
sisäpaikallissijat
inessiivi a’assa a’oissa
elatiivi a’asta a’oista
illatiivi a’aan a’oihin
ulkopaikallissijat
adessiivi a’alla a’oilla
ablatiivi a’alta a’oilta
allatiivi a’alle a’oille
muut sijamuodot
essiivi a’ana a’oina
translatiivi a’aksi a’oiksi
abessiivi a’atta a’oitta
instruktiivi a’oin
komitatiivi a’oine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo a’a-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Abaknoni muokkaa

Substantiivi muokkaa

a'a

  1. ihmiset, ihmiskunta
  2. ihminen, henkilö

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

a'a

  1. (geologia) aa-laava; lohkareinen, rosopintainen virtoina esiintyvä laavatyyppi

Huomautukset muokkaa

  • esiintyy myös muodossa aa

Gorontalo muokkaa

Substantiivi muokkaa

a'a

  1. varsi

Hopi muokkaa

Substantiivi muokkaa

a'a

  1. (eläintiede) närhi

Kiliwa muokkaa

Substantiivi muokkaa

a'a

  1. jonkin opuntiakaktusten laji, erit. viikunaopuntia (Opuntia ficus-indica), jonka lehtiä ja hedelmiä käytetään ravintona

Wanukaka muokkaa

Substantiivi muokkaa

a'a

  1. (anatomia) suu

Viitteet muokkaa

  1. Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2012–. ISSN: 1796-041X. a'a.
  2. Tieteen termipankki: a'a