Wikipedia
Katso artikkeli Epilepsia Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Epileptinen kohtaus potilaalla

Substantiivi muokkaa

epilepsia (12)

  1. krooninen sairaus, joka aiheuttaa ennalta arvaamattomia kouristuskohtauksia ja tajunnan hämärtymistä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈepiˌlepsiɑ/
  • tavutus: e‧pi‧lep‧si‧a

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi epilepsia epilepsiat
genetiivi epilepsian epilepsioiden
epilepsioitten
(epilepsiain)
partitiivi epilepsiaa epilepsioita
akkusatiivi epilepsia;
epilepsian
epilepsiat
sisäpaikallissijat
inessiivi epilepsiassa epilepsioissa
elatiivi epilepsiasta epilepsioista
illatiivi epilepsiaan epilepsioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi epilepsialla epilepsioilla
ablatiivi epilepsialta epilepsioilta
allatiivi epilepsialle epilepsioille
muut sijamuodot
essiivi epilepsiana epilepsioina
translatiivi epilepsiaksi epilepsioiksi
abessiivi epilepsiatta epilepsioitta
instruktiivi epilepsioin
komitatiivi epilepsioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo epilepsia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

epi- + -lepsia

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

epilepsiakohtaus

Aiheesta muualla muokkaa

Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

epilepsia

  1. epilepsia, kaatumatauti

Liittyvät sanat muokkaa

Viro muokkaa

Substantiivi muokkaa

epilepsia (gen epilepsia, part epilepsiat)

  1. epilepsia

Liittyvät sanat muokkaa