Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

ilmeetön (34-C) (komparatiivi ilmeettömämpi, superlatiivi ilmeettömin) (taivutus[luo])

  1. (kasvoista) sellainen, jolla ei ole ilmeitä; josta ei voi lukea tunteita

Etymologia muokkaa

johdos sanasta ilme (ilmee- + -tön)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa