Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ilmeettömyys (40)

  1. se, että on ilmeetön

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈilmeːt̪ˌt̪ømyːs/
  • tavutus: il‧meet‧tö‧myys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ilmeettömyys ilmeettömyydet
genetiivi ilmeettömyyden ilmeettömyyksien
partitiivi ilmeettömyyttä ilmeettömyyksiä
akkusatiivi ilmeettömyys;
ilmeettömyyden
ilmeettömyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi ilmeettömyydessä ilmeettömyyksissä
elatiivi ilmeettömyydestä ilmeettömyyksistä
illatiivi ilmeettömyyteen ilmeettömyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ilmeettömyydellä ilmeettömyyksillä
ablatiivi ilmeettömyydeltä ilmeettömyyksiltä
allatiivi ilmeettömyydelle ilmeettömyyksille
muut sijamuodot
essiivi ilmeettömyytenä ilmeettömyyksinä
translatiivi ilmeettömyydeksi ilmeettömyyksiksi
abessiivi ilmeettömyydettä ilmeettömyyksittä
instruktiivi ilmeettömyyksin
komitatiivi ilmeettömyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ilmeettömyyde-
vahva vartalo ilmeettömyyte-
konsonantti-
vartalo
ilmeettömyyt-

Etymologia muokkaa

sanan ilmeetön vartalosta ilmeettöm- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Anagrammit muokkaa

mielettömyys

Aiheesta muualla muokkaa