Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kaivaja (10)

  1. henkilö, joka kaivaa
  2. kaivajat suvun (Geositta) laji tai yksilö
  3. (lähinnä monikossa) kaivajien heimon (Scleruridae) laji tai yksilö

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑi̯ʋɑjɑ/
  • tavutus: kai‧va‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaivaja kaivajat
genetiivi kaivajan kaivajien
(kaivajain)
partitiivi kaivajaa kaivajia
akkusatiivi kaivaja;
kaivajan
kaivajat
sisäpaikallissijat
inessiivi kaivajassa kaivajissa
elatiivi kaivajasta kaivajista
illatiivi kaivajaan kaivajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaivajalla kaivajilla
ablatiivi kaivajalta kaivajilta
allatiivi kaivajalle kaivajille
muut sijamuodot
essiivi kaivajana kaivajina
translatiivi kaivajaksi kaivajiksi
abessiivi kaivajatta kaivajitta
instruktiivi kaivajin
komitatiivi kaivajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kaivaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

kaivaa + -ja

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

harmaakaivaja, haudankaivaja, isokaivaja, järeänokkakaivaja, kullankaivaja, käyränokkakaivaja, nurmikaivaja, ojankaivaja, pikkukaivaja, punankaivaja, punapyrstökaivaja, puunkaivaja, rantakaivaja, taskukaivaja, tulimaankaivaja

Aiheesta muualla muokkaa

  • kaivaja Kielitoimiston sanakirjassa