kartta
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- mittakaavan mukaisesti pienennetty ja merkeiltään selitetty piirros, jossa esitetään jotain tiettyä maantieteellistä aluetta ja sen keskinäisiä sijainteja
- Kartta on monien mielestä suunnistamisen tärkein apuväline.
- Kokonaiskuvan maapallosta saa helpoiten pallon muotoisesta kartasta.
- (murteellinen) karsta
- Ennen kartat olivat kovassa käytössä ja kartattiin ahkerasti, jotta saatiin tehdä kartta- eli raasilankaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑrt̪ːɑ/
- tavutus: kart‧ta
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kartta | kartat |
genetiivi | kartan | karttojen (karttain) |
partitiivi | karttaa | karttoja |
akkusatiivi | kartta; kartan |
kartat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kartassa | kartoissa |
elatiivi | kartasta | kartoista |
illatiivi | karttaan | karttoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kartalla | kartoilla |
ablatiivi | kartalta | kartoilta |
allatiivi | kartalle | kartoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karttana | karttoina |
translatiivi | kartaksi | kartoiksi |
abessiivi | kartatta | kartoitta |
instruktiivi | – | kartoin |
komitatiivi | – | karttoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | karta- | |
vahva vartalo | kartta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: kartasto, karttaus
- verbit: kartoittaa
Yhdyssanat muokkaa
aarrekartta, bittikartta, geenikartta, ilmailukartta, ilmakuvakartta, karttaharjoitus, karttajäkälä, karttakeppi, karttakieli, karttakirja, karttakoordinaatisto, karttakoordinaatit, karttakuva, karttakäärö, karttalanka, karttalaukku, karttalehti, karttaliite, karttaluonnos, karttamerkki, karttaoppi, karttapallo, karttapiirros, karttaplotteri, karttapohja, karttapohjoinen, karttapoikkeama, karttaprojektio, karttapöytä, karttarajat, karttarulla, karttaselitys, karttatasku, karttateline, karttatie, kaupunkikartta, kohokartta, korkeuskartta, korkokartta, käsitekartta, latukartta, maailmankartta, maaperäkartta, merikartta, metrokartta, näppäimistökartta, opaskartta, paikkatietokartta, pallokartta, peruskartta, puoluekartta, pöytäkartta, reittikartta, retkeilykartta, seinäkartta, sienikartta, suunnistuskartta, syvyyskartta, sääkartta, tiekartta, tilannekartta, toimituskartta, tonttikartta, topografikartta, tuulikartta, tähtikartta, ulkoilukartta, värikartta, yleiskartta
Idiomit muokkaa
- olla kartalla — olla perillä asioista; olla ajan tasalla siitä miten asiat ovat
- pysyä kartalla — pysyä tietoisena siitä miten asiat ovat
Aiheesta muualla muokkaa
- kartta Kielitoimiston sanakirjassa
- kartta Tieteen termipankissa
- Artikkeli 130 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Substantiivi muokkaa
kartta
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta karsi