kehu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kehu (1)
- positiivinen tai kiittelevä arvio
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkehu/
- tavutus: ke‧hu
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kehu | kehut |
genetiivi | kehun | kehujen |
partitiivi | kehua | kehuja |
akkusatiivi | kehu; kehun |
kehut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kehussa | kehuissa |
elatiivi | kehusta | kehuista |
illatiivi | kehuun | kehuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kehulla | kehuilla |
ablatiivi | kehulta | kehuilta |
allatiivi | kehulle | kehuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kehuna | kehuina |
translatiivi | kehuksi | kehuiksi |
abessiivi | kehutta | kehuitta |
instruktiivi | – | kehuin |
komitatiivi | – | kehuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kehu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Verbi muokkaa
kehu
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kehua