Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kvantiili (5)

  1. (tilastotiede) mikä tahansa kohdista jotka jakavat aineiston yhtä suuriin osiin; joita on aina yksi vähemmän kuin niiden muodostamia ryhmiä; jota merkitään symbolilla q; useille tällaisille kohdille on omat vakiintuneet nimityksensä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kvantiili kvantiilit
genetiivi kvantiilin kvantiilien
(kvantiilein)
partitiivi kvantiilia kvantiileja
akkusatiivi kvantiili;
kvantiilin
kvantiilit
sisäpaikallissijat
inessiivi kvantiilissa kvantiileissa
elatiivi kvantiilista kvantiileista
illatiivi kvantiiliin kvantiileihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kvantiililla kvantiileilla
ablatiivi kvantiililta kvantiileilta
allatiivi kvantiilille kvantiileille
muut sijamuodot
essiivi kvantiilina kvantiileina
translatiivi kvantiiliksi kvantiileiksi
abessiivi kvantiilitta kvantiileitta
instruktiivi kvantiilein
komitatiivi kvantiileine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kvantiili-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Huomautukset muokkaa

ei saa sekoittaa sanaan kvartiili

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Alakäsitteet muokkaa