loppiainen
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
loppiainen (38)
- joulunajan juhlista viimeisenä, 6. tammikuuta vietettävä kirkollinen juhlapäivä
- Perinteisesti loppiaista on vietetty itämaan tietäjien muistoksi.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlopːiˌɑi̯nen/
- tavutus: lop‧pi‧ai‧nen
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | loppiainen | loppiaiset |
genetiivi | loppiaisen | loppiaisten loppiaisien |
partitiivi | loppiaista | loppiaisia |
akkusatiivi | loppiainen; loppiaisen |
loppiaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | loppiaisessa | loppiaisissa |
elatiivi | loppiaisesta | loppiaisista |
illatiivi | loppiaiseen | loppiaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | loppiaisella | loppiaisilla |
ablatiivi | loppiaiselta | loppiaisilta |
allatiivi | loppiaiselle | loppiaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | loppiaisena (loppiaisna) |
loppiaisina |
translatiivi | loppiaiseksi | loppiaisiksi |
abessiivi | loppiaisetta | loppiaisitta |
instruktiivi | – | loppiaisin |
komitatiivi | – | loppiaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | loppiaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
loppiais- |
Käännökset muokkaa
1. eräs kirkollinen juhlapäivä
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- loppiainen Kielitoimiston sanakirjassa