Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

naarmuttaminen (38)

  1. naarmun tai naarmujen aiheuttaminen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi naarmuttaminen naarmuttamiset
genetiivi naarmuttamisen naarmuttamisten
naarmuttamisien
partitiivi naarmuttamista naarmuttamisia
akkusatiivi naarmuttaminen;
naarmuttamisen
naarmuttamiset
sisäpaikallissijat
inessiivi naarmuttamisessa naarmuttamisissa
elatiivi naarmuttamisesta naarmuttamisista
illatiivi naarmuttamiseen naarmuttamisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi naarmuttamisella naarmuttamisilla
ablatiivi naarmuttamiselta naarmuttamisilta
allatiivi naarmuttamiselle naarmuttamisille
muut sijamuodot
essiivi naarmuttamisena
(naarmuttamisna)
naarmuttamisina
translatiivi naarmuttamiseksi naarmuttamisiksi
abessiivi naarmuttamisetta naarmuttamisitta
instruktiivi naarmuttamisin
komitatiivi naarmuttamisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo naarmuttamise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
naarmuttamis-

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa