nurina
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
nurina (12)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈnurinɑ/
- tavutus: nu‧ri‧na
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nurina | nurinat |
| genetiivi | nurinan | nurinoiden nurinoitten (nurinain) |
| partitiivi | nurinaa | nurinoita |
| akkusatiivi | nurina; nurinan |
nurinat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nurinassa | nurinoissa |
| elatiivi | nurinasta | nurinoista |
| illatiivi | nurinaan | nurinoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nurinalla | nurinoilla |
| ablatiivi | nurinalta | nurinoilta |
| allatiivi | nurinalle | nurinoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nurinana | nurinoina |
| translatiivi | nurinaksi | nurinoiksi |
| abessiivi | nurinatta | nurinoitta |
| instruktiivi | – | nurinoin |
| komitatiivi | – | nurinoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nurina- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. nuriseminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- nurina Kielitoimiston sanakirjassa