pointsi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
pointsi (5)
- (puhekieltä) piste (pistelaskun yksikkö)
- Pohjanmaan poliisi: pointsit kotiin perjantai-illasta nuorille – tsempataan myös lauantai (yle.fi)
- (puhekieltä) pointti, argumentti, argumentin ydin
- Ei, eh, no, siis, markkinatalous itse asiassa on, ja kansantalous on ikiliikkuja, kaikki menee eteenpäin ja, ja eurot vaihtaa omistajaa näin et, se pointsi on se, että, et kuinka paljo siinä syntyy nimeomaa niinku vapaa vaihdannan kautta sitä hyvinvointia puoli ja toisi (Elina Lepomäki @ #puheenaihe)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpoi̯nt̪si/
- tavutus: point‧si
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pointsi | pointsit |
genetiivi | pointsin | pointsien (pointsein) |
partitiivi | pointsia | pointseja |
akkusatiivi | pointsi; pointsin |
pointsit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pointsissa | pointseissa |
elatiivi | pointsista | pointseista |
illatiivi | pointsiin | pointseihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pointsilla | pointseilla |
ablatiivi | pointsilta | pointseilta |
allatiivi | pointsille | pointseille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pointsina | pointseina |
translatiivi | pointsiksi | pointseiksi |
abessiivi | pointsitta | pointseitta |
instruktiivi | – | pointsein |
komitatiivi | – | pointseine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pointsi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |