Wikipedia
Katso artikkeli Stagflaatio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

stagflaatio (3)

  1. (taloustiede) taantuman (ei ehkä aivan määritelmällisen) ja korkean inflaation yhdistelmä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈst̪ɑgflɑːˌt̪io/
  • tavutus: stag‧flaa‧ti‧o / stagf‧laa‧ti‧o

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi stagflaatio stagflaatiot
genetiivi stagflaation stagflaatioiden
stagflaatioitten
partitiivi stagflaatiota stagflaatioita
akkusatiivi stagflaatio;
stagflaation
stagflaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi stagflaatiossa stagflaatioissa
elatiivi stagflaatiosta stagflaatioista
illatiivi stagflaatioon stagflaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi stagflaatiolla stagflaatioilla
ablatiivi stagflaatiolta stagflaatioilta
allatiivi stagflaatiolle stagflaatioille
muut sijamuodot
essiivi stagflaationa stagflaatioina
translatiivi stagflaatioksi stagflaatioiksi
abessiivi stagflaatiotta stagflaatioitta
instruktiivi stagflaatioin
komitatiivi stagflaatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo stagflaatio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

englannin kielestä, stagflation < stagnation + inflation

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa