Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

täysijärkinen (38)

  1. sellainen, joka on älykkyydeltään vähintään normaali eikä ole psykoottinen tai neuroottinen; tervettä harkintaa harjoittava
    Sellaiseen nyt ei kukaan edes suunnilleen täysijärkinen oikein edes rupea.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪æy̯siˌjærkinen/
  • tavutus: täy‧si‧jär‧ki‧nen

Huomautukset muokkaa

  • Usein sana bastardisoituu sanojan kanssa samaa mieltä olevaksi, sanojan kantoja myötäileväksi. Silloin täysijärkinen näkee, kokee, tekee ja sanoo olevansa samaa mieltä kuin henkilö itse. Syynä bastardisoitumiseen on ihmisen rajallinen kyky ymmärtää ja hyväksyä erilaisuutta.

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vastakohdat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Rinnakkaismuodot muokkaa