takila
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
takila (13)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪ɑ.ki.lɑ/
- tavutus: ta‧ki‧la
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | takila | takilat |
genetiivi | takilan | takiloiden takiloitten takilojen (takilain) |
partitiivi | takilaa | takiloita takiloja |
akkusatiivi | takila; takilan |
takilat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | takilassa | takiloissa |
elatiivi | takilasta | takiloista |
illatiivi | takilaan | takiloihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | takilalla | takiloilla |
ablatiivi | takilalta | takiloilta |
allatiivi | takilalle | takiloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | takilana | takiloina |
translatiivi | takilaksi | takiloiksi |
abessiivi | takilatta | takiloitta |
instruktiivi | – | takiloin |
komitatiivi | – | takiloine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | takila- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- takila Kielitoimiston sanakirjassa