Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

torvelo (2)

  1. (halventava) tyhmä henkilö; idiootti, ääliö

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi torvelo torvelot
genetiivi torvelon torvelojen
torveloiden
torveloitten
partitiivi torveloa torveloita
torveloja
akkusatiivi torvelo;
torvelon
torvelot
sisäpaikallissijat
inessiivi torvelossa torveloissa
elatiivi torvelosta torveloista
illatiivi torveloon torveloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi torvelolla torveloilla
ablatiivi torvelolta torveloilta
allatiivi torvelolle torveloille
muut sijamuodot
essiivi torvelona torveloina
translatiivi torveloksi torveloiksi
abessiivi torvelotta torveloitta
instruktiivi torveloin
komitatiivi torveloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo torvelo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

johdos sanasta torvi[1]

Käännökset muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. torvelo.