tunnusmerkistöerehdys
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
tunnusmerkistöerehdys (39)
- (oikeustiede) se, että ei ole tekohetkellä tietoinen sellaisesta seikasta, jonka olemassaoloa rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää
- Metsästäjä, joka todistettavasti luulee marjastajaa hirveksi ja siksi ampuu tätä, tekee tunnusmerkistöerehdyksen, minkä takia häntä ei voida tuomita taposta. Tapon tunnusmerkistöön nimittäin kuuluu se, että tekijä tappaa ihmisen.
Taivutus muokkaa
Etymologia muokkaa
yhdyssana sanoista tunnusmerkistö ja erehdys
Käännökset muokkaa
1. se, että ei ole tekohetkellä tietoinen sellaisesta seikasta, jonka olemassaoloa rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää
|