tuomitsija
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
tuomitsija (12)
- henkilö, joka tuomitsee
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪uo̯mit̪ˌsijɑ/
- tavutus: tuo‧mit‧si‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuomitsija | tuomitsijat |
| genetiivi | tuomitsijan | tuomitsijoiden tuomitsijoitten (tuomitsijain) |
| partitiivi | tuomitsijaa | tuomitsijoita |
| akkusatiivi | tuomitsija; tuomitsijan |
tuomitsijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuomitsijassa | tuomitsijoissa |
| elatiivi | tuomitsijasta | tuomitsijoista |
| illatiivi | tuomitsijaan | tuomitsijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuomitsijalla | tuomitsijoilla |
| ablatiivi | tuomitsijalta | tuomitsijoilta |
| allatiivi | tuomitsijalle | tuomitsijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuomitsijana | tuomitsijoina |
| translatiivi | tuomitsijaksi | tuomitsijoiksi |
| abessiivi | tuomitsijatta | tuomitsijoitta |
| instruktiivi | – | tuomitsijoin |
| komitatiivi | – | tuomitsijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuomitsija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka tuomitsee
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- tuomitsija Kielitoimiston sanakirjassa