Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

väärinymmärrys (39)

  1. ymmärtäminen väärin; väärinkäsitys

Etymologia muokkaa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väärinymmärrys väärinymmärrykset
genetiivi väärinymmärryksen väärinymmärrysten
väärinymmärryksien
partitiivi väärinymmärrystä väärinymmärryksiä
akkusatiivi väärinymmärrys;
väärinymmärryksen
väärinymmärrykset
sisäpaikallissijat
inessiivi väärinymmärryksessä väärinymmärryksissä
elatiivi väärinymmärryksestä väärinymmärryksistä
illatiivi väärinymmärrykseen väärinymmärryksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi väärinymmärryksellä väärinymmärryksillä
ablatiivi väärinymmärrykseltä väärinymmärryksiltä
allatiivi väärinymmärrykselle väärinymmärryksille
muut sijamuodot
essiivi väärinymmärryksenä väärinymmärryksinä
translatiivi väärinymmärrykseksi väärinymmärryksiksi
abessiivi väärinymmärryksettä väärinymmärryksittä
instruktiivi väärinymmärryksin
komitatiivi väärinymmärryksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo väärinymmärrykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
väärinymmärrys-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa