vetelys
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋet̪elys/
- tavutus: ve‧te‧lys
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vetelys | vetelykset |
| genetiivi | vetelyksen | vetelysten vetelyksien |
| partitiivi | vetelystä | vetelyksiä |
| akkusatiivi | vetelys; vetelyksen |
vetelykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vetelyksessä | vetelyksissä |
| elatiivi | vetelyksestä | vetelyksistä |
| illatiivi | vetelykseen | vetelyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vetelyksellä | vetelyksillä |
| ablatiivi | vetelykseltä | vetelyksiltä |
| allatiivi | vetelykselle | vetelyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vetelyksenä | vetelyksinä |
| translatiivi | vetelykseksi | vetelyksiksi |
| abessiivi | vetelyksettä | vetelyksittä |
| instruktiivi | – | vetelyksin |
| komitatiivi | – | vetelyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vetelykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vetelys- | |
Etymologia muokkaa
Sanan alkuperä on epäselvä. Se kuulunee osittain vetelä-, osittain vetelehtiä-sanan yhteyteen.[2]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- vetelys Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768. Hakusana vetelä.