Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vetelyys (40)

  1. se, että on vetelä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋet̪elyːs/
  • tavutus: ve‧te‧lyys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vetelyys vetelyydet
genetiivi vetelyyden vetelyyksien
partitiivi vetelyyttä vetelyyksiä
akkusatiivi vetelyys;
vetelyyden
vetelyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi vetelyydessä vetelyyksissä
elatiivi vetelyydestä vetelyyksistä
illatiivi vetelyyteen vetelyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vetelyydellä vetelyyksillä
ablatiivi vetelyydeltä vetelyyksiltä
allatiivi vetelyydelle vetelyyksille
muut sijamuodot
essiivi vetelyytenä vetelyyksinä
translatiivi vetelyydeksi vetelyyksiksi
abessiivi vetelyydettä vetelyyksittä
instruktiivi vetelyyksin
komitatiivi vetelyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vetelyyde-
vahva vartalo vetelyyte-
konsonantti-
vartalo
vetelyyt-

Etymologia muokkaa

sanan vetelä vartalosta vetel- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa