älyllinen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaälyllinen (38) (komparatiivi älyllisempi, superlatiivi älyllisin) (taivutus[luo])
- älyyn liittyvä; älyä korostava
- älyllistä mielenkiintoa
- älyllinen haaste
- älykäs, jolla on älyä, joka osoittaa älykkyyttä
- älyllinen elämänmuoto
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈælylˌlinen/
- tavutus: ä‧lyl‧li‧nen
Etymologia
muokkaaSana on tullut kirjasuomessa käyttöön 1700-luvulla merkityksessä ’viisas, älykäs’. Nykymerkitys on syntynyt 1800-luvulla.[1]
Käännökset
muokkaa1. älyyn liittyvä; älyä korostava
|
|
2. joka on älyllinen; jolla on älyä
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaVastakohdat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adverbit: älyllisesti
- substantiivit: älyllisyys
- verbit: älyllistyä, älyllistää
Yhdyssanat ja sanaliitot
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- älyllinen Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Aila Mielikäinen: Maallista, ajallista, inhimillistä. Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään. Kielikello, 2010, nro 1. Artikkelin verkkoversio.