älyllinen
SuomiMuokkaa
AdjektiiviMuokkaa
älyllinen (38) (komparatiivi älyllisempi, superlatiivi älyllisin) (taivutus [luo])
- älyyn liittyvä; älyä korostava
- älyllistä mielenkiintoa
- älyllinen haaste
- älykäs, jolla on älyä, joka osoittaa älykkyyttä
- älyllinen elämänmuoto
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈælylˌlinen/
- tavutus: ä‧lyl‧li‧nen
EtymologiaMuokkaa
Sana on tullut kirjasuomessa käyttöön 1700-luvulla merkityksessä ’viisas, älykäs’. Nykymerkitys on syntynyt 1800-luvulla.[1]
KäännöksetMuokkaa
1. älyyn liittyvä; älyä korostava
|
|
2. joka on älyllinen; jolla on älyä
|
Liittyvät sanatMuokkaa
SynonyymitMuokkaa
VastakohdatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- adverbit: älyllisesti
- substantiivit: älyllisyys
- verbit: älyllistyä, älyllistää
Aiheesta muuallaMuokkaa
- älyllinen Kielitoimiston sanakirjassa
- ↑ Aila Mielikäinen: Maallista, ajallista, inhimillistä. Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään. Kielikello, 2010, nro 1. Artikkelin verkkoversio.