-itse
Katso myös: itse |
Suomi
muokkaaSuffiksi
muokkaa-itse
- prolatiivin tunnus, sijapääte; johdin, jolla ilmaistaan toiminnan väylää, reittiä, välinettä, keinoa tai tapaa
- tie + -(i)tse → teitse
- puhelin + -(i)tse → puhelimitse
- ohi + -(i)tse → ohitse
- Lähetin kirjeen postitse, vaikka en haluaisikaan kertoa asiasta hänelle kirjeitse. Kaiken lisäksi posti meni perille sekä maanteitse että meritse.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [it̪.s̠e̞(ʔ)]
Huomautukset
muokkaa- itse-johdokset ovat adverbeja tai adpositioita
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 385 itse-adverbit eli prolatiivi