-tön

Katso myös: ton, Ton, tón ja -ton

Suomi

Suffiksi

-tön

1. johdin, joka liitetään etuvokaaliseen substantiiviin (ä, ö, y tai i tai e yksistään) ja jolla muodostetaan substantiiveja tai adjektiiveja, jotka tarkoittavat jotakin ilman olevaa; liitetään yksikön heikkoasteiseen vartaloon (eli yksikön genetiivi ilman n-kirjainta)

   nimi, nime|n > nimetön

   työ, työ|n > työtön