Johdin

Substantiivi

muokkaa

johdin (33-F)

  1. tiehyt
  2. johtavasta aineesta tehty kappale, joka johtaa sähköä, lämpöä tms.
  3. (morfologia) johtopääte

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈjohdin/
  • tavutus: joh‧din

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi johdin johtimet
genetiivi johtimen johtimien
johdinten
partitiivi johdinta johtimia
akkusatiivi johdin;
johtimen
johtimet
sisäpaikallissijat
inessiivi johtimessa johtimissa
elatiivi johtimesta johtimista
illatiivi johtimeen johtimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi johtimella johtimilla
ablatiivi johtimelta johtimilta
allatiivi johtimelle johtimille
muut sijamuodot
essiivi johtimena
(johdinna)
johtimina
translatiivi johtimeksi johtimiksi
abessiivi johtimetta johtimitta
instruktiivi johtimin
komitatiivi johtimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo johtime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
johdin-

Etymologia

muokkaa

johtaa + -in

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ajojohdin, johdinauto, kuparijohdin, maadoitusjohdin, maattojohdin, munanjohdin, munanjohdin, nollajohdin, sapenjohdin, siemenjohdin, suojamaadoitusjohdin, sähköjohdin, vaihejohdin, viisijohdinjärjestelmä, virtajohdin, virtsanjohdin, äärijohdin

Aiheesta muualla

muokkaa
  • johdin Kielitoimiston sanakirjassa
  • johdin Tieteen termipankissa

johdin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä johtaa