SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

johdin (33-F)

  1. tiehyt
  2. johtavasta aineesta tehty kappale, joka johtaa sähköä, lämpöä tms.
  3. (morfologia) johtopääte

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈjohdin/
  • tavutus: joh‧din

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi johdin johtimet
genetiivi johtimen johtimien
johdinten
partitiivi johdinta johtimia
akkusatiivi johdin;
johtimen
johtimet
sisäpaikallissijat
inessiivi johtimessa johtimissa
elatiivi johtimesta johtimista
illatiivi johtimeen johtimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi johtimella johtimilla
ablatiivi johtimelta johtimilta
allatiivi johtimelle johtimille
muut sijamuodot
essiivi johtimena
(johdinna)
johtimina
translatiivi johtimeksi johtimiksi
abessiivi johtimetta johtimitta
instruktiivi johtimin
komitatiivi johtimine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

johtaa + -in

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

ajojohdin, johdinauto, kuparijohdin, maadoitusjohdin, maattojohdin, munajohdin, munanjohdin, nollajohdin, sapenjohdin, siemenjohdin, suojamaadoitusjohdin, sähköjohdin, vaihejohdin, virtajohdin, virtsanjohdin, äärijohdin

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • johdin Kielitoimiston sanakirjassa
  • johdin Tieteen termipankissa

VerbiMuokkaa

johdin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä johtaa