Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi die Erlaubnis die Erlaubnisse
akkusatiivi die Erlaubnis die Erlaubnisse
datiivi der Erlaubnis den Erlaubnissen
genetiivi der Erlaubnis der Erlaubnisse
26

Erlaubnis f. (monikko Erlaubnisse)

  1. lupa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ɛɐ̯ˈlaʊ̯pnɪs]
  • tavutus: Er‧laub‧nis

Etymologia

muokkaa

verbin erlauben vartalosta erlaub- ja suffiksista -nis

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa