Kläger

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	der Kläger	die Kläger
akkusatiivi	den Kläger	die Kläger
datiivi	dem Kläger	den Klägern
genetiivi	des Klägers	der Kläger
48

Kläger m. (monikko Kläger)

1. (oikeustiede) kantaja (miespuolinen)

Etymologia

verbin klagen vartalosta klag- ja suffiksista -er

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: Klägerin