Knall

Katso myös: knall

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	der Knall	die Knalle
akkusatiivi	den Knall	die Knalle
datiivi	dem Knall	den Knallen
genetiivi	des Knalles des Knalls	der Knalle
41

Knall m. (monikko Knalle)

1. pamaus, pamahdus, paukaus, paukahdus
2. (puhekieltä) hullu

Liittyvät sanat

• knallen, Krach

Aiheesta muualla

• Knall Dudenissa (saksaksi)