Liite:Verbitaivutus/suomi/houria

Vartalot
vokaalivartalo houri-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot

muokkaa
Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä hourin en houri minä olen hourinut en ole hourinut
sinä hourit et houri sinä olet hourinut et ole hourinut
hän hourii ei houri hän on hourinut ei ole hourinut
me hourimme emme houri me olemme hourineet emme ole hourineet
te
Te
houritte
-"-
ette houri
-"-
te
Te
olette hourineet
olette hourinut
ette ole hourineet
ette ole hourinut
he hourivat eivät houri he ovat hourineet eivät ole hourineet
passiivi houritaan ei hourita passiivi on hourittu ei ole hourittu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä hourin en hourinut minä olin hourinut en ollut hourinut
sinä hourit et hourinut sinä olit hourinut et ollut hourinut
hän houri ei hourinut hän oli hourinut ei ollut hourinut
me hourimme emme hourineet me olimme hourineet emme olleet hourineet
te
Te
houritte
-"-
ette hourineet
ette hourinut
te
Te
olitte hourineet
olitte hourinut
ette olleet hourineet
ette olleet hourinut
he hourivat eivät hourineet he olivat hourineet eivät olleet hourineet
passiivi hourittiin ei hourittu passiivi oli hourittu ei ollut hourittu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä hourisin en hourisi minä olisin hourinut en olisi hourinut
sinä hourisit et hourisi sinä olisit hourinut et olisi hourinut
hän hourisi ei hourisi hän olisi hourinut ei olisi hourinut
me hourisimme emme hourisi me olisimme hourineet emme olisi hourineet
te
Te
hourisitte
-"-
ette hourisi
-"-
te
Te
olisitte hourineet
olisitte hourinut
ette olisi hourineet
ette olisi hourinut
he hourisivat eivät hourisi he olisivat hourineet eivät olisi hourineet
passiivi hourittaisiin ei hourittaisi passiivi olisi hourittu ei olisi hourittu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä hourinen en hourine minä lienen hourinut en liene hourinut
sinä hourinet et hourine sinä lienet hourinut et liene hourinut
hän hourinee ei hourine hän lienee hourinut ei liene hourinut
me hourinemme emme hourine me lienemme hourineet emme liene hourineet
te
Te
hourinette
-"-
ette hourine
-"-
te
Te
lienette hourineet
lienette hourinut
ette liene hourineet
ette liene hourinut
he hourinevat eivät hourine he lienevät hourineet eivät liene hourineet
passiivi hourittaneen ei hourittane passiivi lienee hourittu ei liene hourittu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä houri älä houri sinä
hän hourikoon älköön houriko hän olkoon hourinut älköön olko hourinut
me hourikaamme älkäämme houriko me
te
Te
hourikaa
-"-
älkää houriko
-"-
te
Te
he hourikoot älkööt houriko he olkoot hourineet älkööt olko hourineet
passiivi hourittakoon älköön hourittako passiivi olkoon hourittu älköön olko hourittu

Nominaalimuodot

muokkaa
infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. houria preesens houriva hourittava
pitkä 1. houriakseen1 perfekti hourinut hourittu
2. inessiivi houriessa2 hourittaessa agentti hourima4
instruktiivi hourien kielteinen agentti hourimaton
3. inessiivi hourimassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi hourimasta
illatiivi hourimaan
adessiivi hourimalla
abessiivi hourimatta
instruktiivi houriman hourittaman
4. houriminen
5 hourimaisillaan3