Liite:Verbitaivutus/suomi/raappiintua

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	raappiinnun	en raappiinnu	minä	olen raappiintunut	en ole raappiintunut
sinä	raappiinnut	et raappiinnu	sinä	olet raappiintunut	et ole raappiintunut
hän	raappiintuu	ei raappiinnu	hän	on raappiintunut	ei ole raappiintunut
me	raappiinnumme	emme raappiinnu	me	olemme raappiintuneet	emme ole raappiintuneet
te Te	raappiinnutte -"-	ette raappiinnu -"-	te Te	olette raappiintuneet olette raappiintunut	ette ole raappiintuneet ette ole raappiintunut
he	raappiintuvat	eivät raappiinnu	he	ovat raappiintuneet	eivät ole raappiintuneet

passiivi	raappiinnutaan	ei raappiinnuta	passiivi	on raappiinnuttu	ei ole raappiinnuttu
imperfekti			pluskvamperfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	raappiinnuin	en raappiintunut	minä	olin raappiintunut	en ollut raappiintunut
sinä	raappiinnuit	et raappiintunut	sinä	olit raappiintunut	et ollut raappiintunut
hän	raappiintui	ei raappiintunut	hän	oli raappiintunut	ei ollut raappiintunut
me	raappiinnuimme	emme raappiintuneet	me	olimme raappiintuneet	emme olleet raappiintuneet
te Te	raappiinnuitte -"-	ette raappiintuneet ette raappiintunut	te Te	olitte raappiintuneet olitte raappiintunut	ette olleet raappiintuneet ette olleet raappiintunut
he	raappiintuivat	eivät raappiintuneet	he	olivat raappiintuneet	eivät olleet raappiintuneet

passiivi	raappiinnuttiin	ei raappiinnuttu	passiivi	oli raappiinnuttu	ei ollut raappiinnuttu

Konditionaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	raappiintuisin	en raappiintuisi	minä	olisin raappiintunut	en olisi raappiintunut
sinä	raappiintuisit	et raappiintuisi	sinä	olisit raappiintunut	et olisi raappiintunut
hän	raappiintuisi	ei raappiintuisi	hän	olisi raappiintunut	ei olisi raappiintunut
me	raappiintuisimme	emme raappiintuisi	me	olisimme raappiintuneet	emme olisi raappiintuneet
te Te	raappiintuisitte -"-	ette raappiintuisi -"-	te Te	olisitte raappiintuneet olisitte raappiintunut	ette olisi raappiintuneet ette olisi raappiintunut
he	raappiintuisivat	eivät raappiintuisi	he	olisivat raappiintuneet	eivät olisi raappiintuneet

passiivi	raappiinnuttaisiin	ei raappiinnuttaisi	passiivi	olisi raappiinnuttu	ei olisi raappiinnuttu

Potentiaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	raappiintunen	en raappiintune	minä	lienen raappiintunut	en liene raappiintunut
sinä	raappiintunet	et raappiintune	sinä	lienet raappiintunut	et liene raappiintunut
hän	raappiintunee	ei raappiintune	hän	lienee raappiintunut	ei liene raappiintunut
me	raappiintunemme	emme raappiintune	me	lienemme raappiintuneet	emme liene raappiintuneet
te Te	raappiintunette -"-	ette raappiintune -"-	te Te	lienette raappiintuneet lienette raappiintunut	ette liene raappiintuneet ette liene raappiintunut
he	raappiintunevat	eivät raappiintune	he	lienevät raappiintuneet	eivät liene raappiintuneet

passiivi	raappiinnuttaneen	ei raappiinnuttane	passiivi	lienee raappiinnuttu	ei liene raappiinnuttu

infinitiivit				partisiipit
		aktiivi	passiivi		aktiivi	passiivi
1.		raappiintua		preesens	raappiintuva	raappiinnuttava
pitkä 1.		raappiintuakseen¹		perfekti	raappiintunut	raappiinnuttu
2.	inessiivi	raappiintuessa²	raappiinnuttaessa	agentti	raappiintuma⁴
2.	instruktiivi	raappiintuen	–	kielteinen agentti	raappiintumaton
3.	inessiivi	raappiintumassa	–	¹⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ²⁾ voidaan käyttää omistusliitteen kanssa ³⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ⁴⁾ käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"
	elatiivi	raappiintumasta	–
	illatiivi	raappiintumaan	–
	adessiivi	raappiintumalla	–
	abessiivi	raappiintumatta	–
	instruktiivi	raappiintuman	raappiinnuttaman
4.		raappiintuminen
5		raappiintumaisillaan³