Liite:Verbitaivutus/suomi/vangituttaa

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	vangitutan	en vangituta	minä	olen vangituttanut	en ole vangituttanut
sinä	vangitutat	et vangituta	sinä	olet vangituttanut	et ole vangituttanut
hän	vangituttaa	ei vangituta	hän	on vangituttanut	ei ole vangituttanut
me	vangitutamme	emme vangituta	me	olemme vangituttaneet	emme ole vangituttaneet
te Te	vangitutatte -"-	ette vangituta -"-	te Te	olette vangituttaneet olette vangituttanut	ette ole vangituttaneet ette ole vangituttanut
he	vangituttavat	eivät vangituta	he	ovat vangituttaneet	eivät ole vangituttaneet

passiivi	vangitutetaan	ei vangituteta	passiivi	on vangitutettu	ei ole vangitutettu
imperfekti			pluskvamperfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	vangitutin	en vangituttanut	minä	olin vangituttanut	en ollut vangituttanut
sinä	vangitutit	et vangituttanut	sinä	olit vangituttanut	et ollut vangituttanut
hän	vangitutti	ei vangituttanut	hän	oli vangituttanut	ei ollut vangituttanut
me	vangitutimme	emme vangituttaneet	me	olimme vangituttaneet	emme olleet vangituttaneet
te Te	vangitutitte -"-	ette vangituttaneet ette vangituttanut	te Te	olitte vangituttaneet olitte vangituttanut	ette olleet vangituttaneet ette olleet vangituttanut
he	vangituttivat	eivät vangituttaneet	he	olivat vangituttaneet	eivät olleet vangituttaneet

passiivi	vangitutettiin	ei vangitutettu	passiivi	oli vangitutettu	ei ollut vangitutettu

Konditionaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	vangituttaisin	en vangituttaisi	minä	olisin vangituttanut	en olisi vangituttanut
sinä	vangituttaisit	et vangituttaisi	sinä	olisit vangituttanut	et olisi vangituttanut
hän	vangituttaisi	ei vangituttaisi	hän	olisi vangituttanut	ei olisi vangituttanut
me	vangituttaisimme	emme vangituttaisi	me	olisimme vangituttaneet	emme olisi vangituttaneet
te Te	vangituttaisitte -"-	ette vangituttaisi -"-	te Te	olisitte vangituttaneet olisitte vangituttanut	ette olisi vangituttaneet ette olisi vangituttanut
he	vangituttaisivat	eivät vangituttaisi	he	olisivat vangituttaneet	eivät olisi vangituttaneet

passiivi	vangitutettaisiin	ei vangitutettaisi	passiivi	olisi vangitutettu	ei olisi vangitutettu

Potentiaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	vangituttanen	en vangituttane	minä	lienen vangituttanut	en liene vangituttanut
sinä	vangituttanet	et vangituttane	sinä	lienet vangituttanut	et liene vangituttanut
hän	vangituttanee	ei vangituttane	hän	lienee vangituttanut	ei liene vangituttanut
me	vangituttanemme	emme vangituttane	me	lienemme vangituttaneet	emme liene vangituttaneet
te Te	vangituttanette -"-	ette vangituttane -"-	te Te	lienette vangituttaneet lienette vangituttanut	ette liene vangituttaneet ette liene vangituttanut
he	vangituttanevat	eivät vangituttane	he	lienevät vangituttaneet	eivät liene vangituttaneet

passiivi	vangitutettaneen	ei vangitutettane	passiivi	lienee vangitutettu	ei liene vangitutettu

infinitiivit				partisiipit
		aktiivi	passiivi		aktiivi	passiivi
1.		vangituttaa		preesens	vangituttava	vangitutettava
pitkä 1.		vangituttaakseen¹		perfekti	vangituttanut	vangitutettu
2.	inessiivi	vangituttaessa²	vangitutettaessa	agentti	vangituttama⁴
2.	instruktiivi	vangituttaen	–	kielteinen agentti	vangituttamaton
3.	inessiivi	vangituttamassa	–	¹⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ²⁾ voidaan käyttää omistusliitteen kanssa ³⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ⁴⁾ käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"
	elatiivi	vangituttamasta	–
	illatiivi	vangituttamaan	–
	adessiivi	vangituttamalla	–
	abessiivi	vangituttamatta	–
	instruktiivi	vangituttaman	vangitutettaman
4.		vangituttaminen
5		vangituttamaisillaan³