vangituttanut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaavangituttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä vangituttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vangituttanut | vangituttaneet |
| genetiivi | vangituttaneen | vangituttaneiden vangituttaneitten |
| partitiivi | vangituttanutta | vangituttaneita |
| akkusatiivi | vangituttanut; vangituttaneen | vangituttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vangituttaneessa | vangituttaneissa |
| elatiivi | vangituttaneesta | vangituttaneista |
| illatiivi | vangituttaneeseen | vangituttaneisiin vangituttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vangituttaneella | vangituttaneilla |
| ablatiivi | vangituttaneelta | vangituttaneilta |
| allatiivi | vangituttaneelle | vangituttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vangituttaneena | vangituttaneina |
| translatiivi | vangituttaneeksi | vangituttaneiksi |
| abessiivi | vangituttaneetta | vangituttaneitta |
| instruktiivi | – | vangituttanein |
| komitatiivi | – | vangituttaneine |