Katso myös: äska, åska

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

aska

  1. (slangia) asia
    Tuus tänne; mulla olis vähän askaa.

Islanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
epämääräinen määräinen epämääräinen määräinen
nominatiivi aska askan
akkusatiivi ösku öskuna
datiivi ösku öskunni
genetiivi ösku öskunnar

aska f. (ei monikkoa)

  1. tuhka

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

aska yl. (yks. määr. askan [luo], ei monikkoa)

  1. tuhka

Verbi muokkaa

aska (1)

  1. karistaa tuhkaa jostakin (esim. savukkeesta)

Ääntäminen muokkaa

  • Näin äännetään alueella: ei määritelty