Galego

muokkaa

oen

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin monikon 3. persoonan preesens verbistä oír

Hollanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

oen (monikko oenen) m., n.

  1. (slangia) ääliö, typerys, tomppeli
  2. kastroitu aasi

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Rinnakkaismuodot
muokkaa

Substantiivi

muokkaa

oen m. (monikko ŵyn)

  1. lammas

Ääntäminen

muokkaa
  • (yleiskieltä) /ɔi̯n/
  • (pohjoismurteissa) {{IPA2|/oːɨ̯n/}
  • (etelämurteissa) /oːn/

Etymologia

muokkaa
  • kelttiläisen kantakielen sanasta *ognos