Katso myös: Nord, nörd

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

nord m.

  1. (ilmansuunta) pohjoinen

Liittyvät sanat

muokkaa

Ranska

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

nord m.

  1. (ilmansuunta) pohjoinen

Aiheesta muualla

muokkaa
  • nord Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Romania

muokkaa

Substantiivi

muokkaa
genetiivi/datiivi
yksikkö unui nord
määräinen nordului

nord n. (määräinen: nordul)

  1. pohjoinen

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

nord yl. (yks. määr. norden [luo], ei monikkoa)

  1. pohjoinen
  2. yhdyssanan alkuosana nord-; pohjois-
    nordeuropeisk
    pohjoiseurooppalainen

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa